Toimitilahanke on merkittävä investointi. Rakentamisen tai peruskorjauksen onnistuminen riippuu pitkälti siitä, kuinka hyvin talotekniikka on suunniteltu ja toteutettu. Silti LVIA-suunnittelu jää tilaajan näkökulmasta usein epäselväksi kokonaisuudeksi: mitä siihen kuuluu, mitä pitää vaatia ja miten vertailla tarjouksia?

Tässä tekstissä käymme läpi ne kysymykset, jotka kannattaa esittää ennen kuin tarjouspyyntö lähtee eteenpäin.

Mitä LVIA-suunnittelu kattaa toimitilahankkeessa?

LVIA-suunnittelu tarkoittaa lämmityksen, vesi- ja viemärijärjestelmien, ilmanvaihdon sekä automaation suunnittelua. Toimitilakohteessa nämä kaikki nivoutuvat tiiviisti yhteen: ilmanvaihdon mitoitus vaikuttaa lämmitysenergian tarpeeseen, automaatio ohjaa kaikkia järjestelmiä, ja putkireititykset on sovitettava muuhun rakentamiseen.

LVIA-suunnittelu vaikuttaa siis kohteen rakennusaikatauluun, kustannuksiin ja kiinteistön käyttökustannuksiin vuosikymmenien ajan.

Mutta mitä tilaajan kannattaa kysyä tarjouspyyntövaiheessa? Tässä muutama selvitettävä asia.

Kattaako LVIA-suunnitelma kaikki osa-alueet?

Kun puhutaan rakennushankkeiden tarjouksista, joissain tapauksissa rakennusautomaatio on erillinen kokonaisuus, kun taas toisinaan se kuuluu suunnittelupakettiin. Tilaajan kannattaa varmistaa, että LVIA-suunnittelu kattaa hankkeen kaikki osa-alueet eikä jätä harmaita alueita eri toimijoiden väliin.

Rajapintaongelmat syntyvät helposti silloin, kun suunnittelu on hajautettu useammalle toimijalle. Jos esimerkiksi IV-kone on suunniteltu yhdellä toimijalla ja automaatio toisella, ongelmaksi voi muodostua asennusvaiheessa, että ohjauslogiikka ei sovikaan valittuun laitteeseen. Muutos maksaa, aikataulu venyy ja vastuu epäselvyyksistä voi jäädä tilaajalle itselleen.

Milloin LVIA-suunnittelu pitää olla valmis?

LVIA-suunnittelu kytkeytyy rakennuslupaprosessiin ja muuhun tekniseen suunnitteluun. Myöhästynyt suunnitelma voi hidastaa koko hankkeen aikataulua tai pakottaa tekemään hintavia muutoksia työn jo alettua.

Esimerkiksi kohteen lattialämmitysputkiston reititys pitää olla lyöty lukkoon ennen kuin betonilattia valetaan. Jos LVIA-suunnitelmat ovat myöhässä, joko edetään puutteellisin tiedoin tai odotellaan, ja molemmat vaihtoehdot kasvattavat kustannuksia.

Tarjouspyyntöön kannattaa kirjata selkeät välitavoitteet: milloin luonnossuunnitelmat valmistuvat, milloin toteutussuunnitelmat ovat urakoitsijoiden käytettävissä ja miten suunnitelmat päivittyvät, jos rakentamisen aikana tulee muutostarpeita.

Onko LVIA-suunnittelijalla kokemusta vastaavanlaisista kohteista?

Toimitilarakentaminen on oma erityisalansa. Toimistokiinteistön ilmanvaihtotarpeet, henkilömäärät ja tilojen muunneltavuus asettavat LVIA-suunnittelulle erilaisia vaatimuksia kuin asuinrakentaminen tai teollisuuskohteet.

Hyvä esimerkki: avotoimiston ilmanvaihtomitoitus perustuu henkilömääriin, mutta jos tiloja myöhemmin muunnellaan neuvotteluhuoneiksi, tarve muuttuu merkittävästi. Kokenut suunnittelija huomioi muunneltavuuden jo alkuvaiheessa, eikä tilaajan tarvitse myöhemmin investoida kalliisiin muutostöihin.

Referenssit kannattaa tarkistaa ja pyytää esimerkkejä vastaavanlaisista hankkeista. Hyvä suunnittelija osaa myös kertoa, mitä haasteita juuri tämäntyyppisissä kohteissa tyypillisesti esiintyy.

Miten LVIA-suunnittelu ja urakointi on koordinoitu?

Toimitilahankkeessa syntyy helposti tilanne, jossa suunnittelija ja urakoitsija toimivat toisistaan irrallaan. Tämä voi johtaa siihen, että suunnitelmat eivät vastaa käytännön toteutusmahdollisuuksia tai että muutokset aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tilannetta, jossa IV-kanava on suunnitelmissa reititetty paikkaan, jossa urakoitsija törmää rakennuksen kantavaan rakenteeseen. Kun suunnittelija ja urakoitsija ovat eri toimijoita, muutosprosessi voi kestää viikkoja. Saman katon alta löytyvä tiimi hoitaa asian päivissä, koska tieto kulkee suoraan eikä ketjuunnu organisaatiorajojen yli.

Kannattaa siis kysyä, tarjoaako toimija pelkän LVIA-suunnittelun vai myös urakoinnin, ja miten näiden välinen yhteistyö käytännössä toimii.

LVIA-suunnittelu on rahan arvoinen investointi

Laadukas LVIA-suunnittelu maksaa itsensä takaisin energiatehokkuutena, toimivina järjestelminä ja ennakoitavina elinkaarikustannuksina. Tilaajan tehtävä on varmistaa, että tarjouspyyntö on riittävän tarkka, jotta vertailu on mielekästä ja lopputulos vastaa odotuksia.

Jos hankkeeseen liittyy sekä LVIA-suunnittelu että urakointi, kannattaa selvittää, löytyykö kumpaankin osaava toimija saman katon alta.