Saneerauskohteet poikkeavat uudisrakentamisesta monella tapaa, ja tämä näkyy erityisen selvästi LVIA-suunnittelussa. Uudiskohteessa suunnittelija lähtee liikkeelle puhtaalta pöydältä, mutta saneerauksessa on sovitettava uudet ratkaisut olemassa olevaan rakennukseen, jonka rakenteet, tekniikka ja käyttöhistoria tuovat mukanaan omat reunaehtonsa.

Olemassa oleva rakennus asettaa raamit LVIA-suunnitteluun

LVIA-suunnittelu saneerauskohteessa alkaa aina nykytilan kartoituksesta. Vanhat piirustukset eivät välttämättä vastaa todellisuutta, sillä rakennukseen on saatettu tehdä muutoksia vuosien varrella ilman että dokumentaatio on päivittynyt.

Suunnittelijan on usein käytävä kohteessa paikan päällä selvittämässä, missä putket ja kanavat todellisuudessa kulkevat, ennen kuin uusia ratkaisuja voi edes hahmotella.

Ero uudiskohteeseen on merkittävä. Kun uudisrakennuksessa LVIA-suunnittelu etenee yhdessä muun rakennesuunnittelun kanssa, saneerauksessa suunnitelma joutuu sopeutumaan jo olemassa oleviin kantaviin rakenteisiin, alakattoihin ja hormeihin.

Tilaa uusille asennuksille on usein vähemmän kuin toivoisi, ja ratkaisut vaativat enemmän luovuutta.

Yllätykset kuuluvat saneeraukseen

Vaikka kartoitus tehtäisiin kuinka huolellisesti tahansa, saneerauskohteissa yllätyksiä tulee eteen lähes poikkeuksetta.

Rakenteita avatessa voi paljastua esimerkiksi asbestia, vanhentuneita putkimateriaaleja tai rakenneratkaisuja, jotka eivät vastaa nykyisiä vaatimuksia.

Kokenut LVIA-suunnittelija osaa varautua tällaisiin tilanteisiin etukäteen. Tarkkaan laadittu suunnitelma sisältää joustoa ja vaihtoehtoisia ratkaisuja siltä varalta, että työn edetessä tulee vastaan jotain, mitä ei ole voitu ennakoida. Tämä on yksi saneerauskohteiden keskeisimmistä eroista verrattuna uudiskohteisiin, joissa lähtötiedot ovat huomattavasti ennustettavammat.

Rakennuksen käyttö jatkuu usein työn aikana

Monissa saneerauskohteissa rakennus on osittain tai kokonaan käytössä koko projektin ajan.

Toimistorakennuksessa henkilökunta työskentelee tiloissa, kun taas toisaalla asennetaan uutta lattialämmitystä tai ilmanvaihtokanavistoa. Samanaikainen käyttö asettaa LVIA-suunnittelulle vaatimuksia, joita uudiskohteessa ei tarvitse huomioida lainkaan.

Työvaiheet on suunniteltava niin, että häiriö toiminnalle jää mahdollisimman pieneksi. Käytännössä esimerkiksi vanhan rakennusosan LVI-asennukset tehdään omana vaiheenaan, kun taas laajennusosa etenee rinnalla omalla aikataulullaan. Suunnittelijan on tunnettava rakennuksen käyttö riittävän hyvin, jotta työjärjestys voidaan sovittaa toimintaan sopivaksi.

Kokemus ratkaisee LVIA-suunnittelussa saneerauskohteessa

Kaikki edellä mainitut tekijät tarkoittavat, että saneerauskohteen LVIA-suunnittelu vaatii toisenlaista osaamista kuin uudisrakentaminen.

Suunnittelijalta odotetaan kykyä lukea vanhaa rakennusta, ennakoida yllätyksiä ja sovittaa uudet ratkaisut olemassa olevaan ympäristöön ilman että laatu tai aikataulu kärsii.

Tilaajan kannattaa siksi kiinnittää erityistä huomiota siihen, onko LVIA-suunnittelijalla aiempaa kokemusta juuri saneerauskohteista, ei ainoastaan talotekniikan suunnittelusta yleensä.

Referenssit vastaavista hankkeista kertovat usein enemmän kuin mikä tahansa muu valintakriteeri, sillä saneerauksessa osaaminen näkyy juuri niissä tilanteissa, joita ei voi täysin ennakoida etukäteen.